Taulukot eivät ole julkaisuista viihdyttävimpiä, mutta joskus niitäkin pitää tehdä. Kun tällainen epäseksikäs tehtävä osaksesi lankeaa, voit silti vähentää ankeutta maailmasta tekemällä taulukosta miellyttävän lukea. Valinnan taulukon ja graafin välillä pitää olla aina harkittu juttu. […]
On ilahduttavaa, että diaesitysten tekijät ovat löytäneet kuvakkeet. Ne ovatkin tehokas tapa välittää tietoa ja auttavat myös vähentämään dioista selittämiseen tarvittavaa tekstiä. Monilla kuvakkeilla on vakiintunut merkityksensä, mutta ellei juuri sinun aiheeseesi sellaisia ole olemassa, […]
Tunnetko Excelin lomakeohjausobjektit? Niillä tarkoitetaan valintaruutuja, avattavia luetteloita yms. verkkolomakkeista tuttuja käyttöliittymäelementtejä, joiden avulla tuot työkirjoihisi ja visuaalisin yhteenvetoihisi vuorovaikutteisuutta ilman yhdenkään koodirivin kirjoittamista! Kuvitellaanpa tilanne, että innostuit edellisen postauksen vohvelikaaviosta ja haluat visualisoida sellaisella […]
Waffle chart eli vohvelikaavio visualisoi ympyräkaavion tapaan prosenttiosuuden. Se toimii parhaiten silloin kun kuvattavia arvopisteitä on vain yksi. Vohvelikaavion voisikin korvata kirjoittamalla pelkän luvun raporttiin tai esitysmateriaaliin, mutta joskus asia on sen verran painava, että […]
Tiedon esittäminen kuvallisessa muodossa kuuluu tietotyötaitoihin. Läheskään kaikilla tietotyötä tekevillä ei kuitenkaan ole koulutustaustaa, joka antaisi eväitä datan visualisoimiseksi, joten hyviä neuvoja tarvitaan. Jorge Camoes opastaa teoksessaan Data at Work miten tehdään toimivia ja tyylikkäitä […]
Stroop-efekti tarkoittaa väriä merkitsevän sanan ja sanan kirjoitusvärin keskinäistä vaikutusta. Jos sana on eri värinen kuin sen merkitys, ihminen reagoi sanaan hitaammin kuin siinä tapauksessa, että merkitys ja väri vastaavat toisiaan. Vertaa: punainen sininen vihreä oranssi punainen sininen vihreä oranssi Stroop-efektiin […]
Kuvassa komeileva viivakaavio on piirretty luvuista, jotka vastaavat kuvitellun tuotteen markkinaosuuksia vuosina 2012 – 2016 eri alueilla. Viivakaavio sopii ajassa tapahtuvan muutoksen esittämiseen, mutta onko tämä kuvio selkein mahdollinen ja saako siitä nopeasti haluamansa tiedon […]
Aiempaa useammin törmään kaaviotyyppiin, jota englanninkielisessä kirjallisuudessa kutsutaan nimellä slope graph tai slope chart. Suomeksi olen nähnyt käytettävän nimityksiä rinnekaavio, jyrkkyyskaavio, kaltevuuskuvio tai muutoskaavio, joista jälkimmäinen on minusta kuvaavin. Kaaviotyyppiähän käytetään osoittamaan mitä muuttujille tapahtuu […]
Perusohje sanoo, että pylväskaavion pylväät erotetaan toisistaan väreillä. Näin kuvassa on tehtykin, mutta olisiko käynyt niin, että liian tarkkaan luetusta oikeaoppisuudesta tulee tässä viestin välittymisen este? Kuvitteellisessa esimerkissä on arvioitu kuusi tuotetta: yrityksen oma sekä […]
Numerotiedon kuvaamisen eräs perussääntö on ”pysy totuudessa”. Pylväskaavion Y-akseli, joka alkaa muusta arvosta kuin nollasta, rikkoo tätä sääntöä. Lopputulos on virheellinen tai jos ratkaisu on tahallinen, kuvan tekijä valehtelee. Y-akselin aloitusarvoa koskeva sääntö perustuu siihen, että kyseessä olevan kaaviotyypin […]
