Stroop-efekti tarkoittaa väriä merkitsevän sanan ja sanan kirjoitusvärin keskinäistä vaikutusta. Jos sana on eri värinen kuin sen merkitys, ihminen reagoi sanaan hitaammin kuin siinä tapauksessa, että merkitys ja väri vastaavat toisiaan.
Vertaa:
punainen sininen vihreä oranssi
punainen sininen vihreä oranssi
Stroop-efektiin perustuvaa testiä käytetään mm. toiminnanohjausta mitattaessa, jolloin saadaan tietoa kokeeseen osallistuvan kyvystä käsitellä ristiriitaisia ärsykkeitä. Testissä pärjätäkseen pitää pystyä ainakin keskittymään.
Miten psykologinen testi sitten liittyy tietotyöläisen arkeen? Jokainen tietotyötä tekevä joutuu ainakin joskus muuttamaan tietoa visuaaliseen muotoon. Kun graafisen esityksen tekijä poikkeaa värin vakiintuneesta merkityksestä, hän tuottaa Stroop-efektiä vastaavan ilmiön. Moni asia ja väri on totuttu yhdistämään toisiinsa: hedelmät, kasvikset, puolueet, tunnetut tuotemerkit sekä tunnetilat, juhlapäivät yms. Ei ole sattumaa, että hedelmäkarkkien värit yleensä vastaavat hedelmiä, joiden makuisia niiden väitetään olevan. Kartoissa vesi on väritetty sinisellä ja maa-alue vihreällä.
Testaa itse tätä seuraavien esimerkkikuvien avulla (luvut ja asiayhteys ovat keksittyjä):
Vakiintuneiden värien ja väriyhdistelmien hyödyntäminen on palvelus kuvion katsojalle, koska hänen ei tarvitse tehdä ylimääräistä työtä värien merkityksiä selvittääkseen. Toki kohtalainen ponnistelu asian ymmärtämiseksi edistää mieleenpainamista, mutta graafin piirtäminen symbolinomaisten värien kanssa leikittelemällä ei ole mielekästä. On olemassa parempia ja luovempia tapoja saada ihminen työstämään esitettyä aineistoa mielessään. Jos värin vakiintuneen merkityksen annetaan helpottaa graafin lukemista ja tulkintaa, jää enemmän kapasiteettia prosessoida tärkeämpiä asioita.
