Sopisitko työpaikkasi osaamislähettilääksi?

Julkaistu Julkaistu: Blogi

Kirjauduin eilen Office 365 -tililleni ja totesin maisemien näyttävän toisenlaisilta kuin edellisenä päivänä. Viimeisimmästä Office 365 -koulutuksesta on muutama päivä ja kävi tietenkin mielessä josko koulutusmateriaalin vanhenemisen ennätys meni rikki. Tosiasiassa muutos koski vain järjestelmänvalvojan näkymää, joten yhtäkään kappaletta tai kuvaa ei tällä erää tarvinnut päivittää.

Versiomuutoksia seuraavat isot päivitykset ovat työläitä, mutta niistä eroon pääsemisen hinta on jatkuva pieni muutos. Sanon aina pilvityökalujen koulutuksissa, että ei pidä säikähtää jos asiat näyttävät jo kuukauden kuluttua toisenlaisilta. Muutos on pääasiassa pintaa, eivätkä perustoiminnot mihinkään häviä. Ne ovat siellä jossakin ja löytyvät kun etsii ja kokeilee, mutta tämä on ilmeisesti joillekin ahdistava tieto. Halukkuus oppia kokeilemalla on ominaisuus, joka jakaa ihmisiä.

Kokeilunhaluista aktiivista asennetta oppimiseen on käsitellyt Harold Jarche erinomaisessa artikkelissa Learn like a gamer. Hän käyttää aktiivisen oppimisen esimerkkinä pelimaailmaa, jossa puuttuvat ohjeet ovat normaali käytäntö. Ympäristön ominaisuuksien selvittäminen on osa peliä. Pelaaja selvittää yrityksen ja erehdyksen kautta toimivat rutiinit ja mallit. Hän kysyy apua pelin ympärille muodostuneelta verkkoyhteisöltä. Hän keksii oikoteitä ja jakaa muille oivalluksiaan. Samalla tavalla oppimista tapahtuu julkisiin yhteisöpalveluihin muodostuvissa verkostoissa. Tulee uusi ominaisuus, josta joku kertoo. Utelias kokeilee ja jos jokin menee pieleen, hän palaa keskusteluun kysymään lisäohjeita. Uudessa palvelussa on tyypillistä, että alkuvaiheen vuorovaikutuksesta suuri osa käsittelee sitä “miten tämä toimii”.

Jarchen ajatuksia pidetään kai itsestäänselvyytenä siellä, missä työelämän malli on se, minkä startupit tai muuten edistykselliset toimijat tuntevat. Tosiasiassa organisaatioissa on paljon ihmisiä, jotka esimerkiksi tutulta H-asemalta pilveen siirryttäessä kaipaavat ohjausta ja tukea voidakseen rauhassa todeta, että jaettu dokumentti on loppujen lopuksi toimiva juttu. On kuitenkin yleistä, että oppijoiden erilaisuutta ei suostuta tunnustamaan ja koulutus nähdään tarpeettomana. Seuraavaksi organisaatiossa onkin kahden kerroksen väkeä, jotka molemmat turhautuvat tahoillaan. Uudet hienot työkalut eivät täysin palvele itseohjautuvia edistyneitä, jos niiden käyttö tahmaa toisaalla. Kokeilemaan haluton osaamaton puolestaan ahdistuu ja käyttää kaiken kekseliäisyytensä vältelläkseen uusia työvälineitä. Jatkuvan tuottavuuskälätyksen keskellä ihmetyttää miten yleistä on jättää järjestelmien käyttö vajaateholle sallimalla uusia asioita arastelevien venkoilla kymmenen vuotta vanhojen toimintatapojen kanssa. Digitalisoituvassa työelämässä ei ole kyse enää siitä kiinnostavatko digityövälineet vai eivät. Niiden osaaminen kuuluu perustaitoihin.

Outi_Lammi_digiosaaminen

Entäpä sitten kun jonakin aamuna tuttu työympäristö on toisen näköinen. Menikö koulutus hukkaan? Jos perusasiat ovat varmalla pohjalla, pienet muutokset klaarataan kyllä vertaistuella. Vaikka käyttäjä ei olisi kokeilunhaluisimmasta ja aktiivisimmasta päästä, perusasioiden hallinta antaa itseluottamusta eikä virheklikkaus tunnu maailmanlopulta. Asteittaisten pienten muutosten tuki voi olla tyyppiä “kysy kaverilta siinä vieressä” tai järjestetty työympäristöön esimerkiksi ohjeiden ja vinkkien jakamiseen tarkoitettuna keskusteluyhmänä.

Jarche toteaa kirjoituksessaan, että valmius jatkuvaan oppimiseen on uusi lukutaito, minkä olen valmis allekirjoittamaan. Lisäksi uusi lukutaito on luonteeltaan sosiaalista: koska digitaalisen maailman muutos on jatkuvaa ja nopeaa, kukaan ei voi yksin hallita kaikkea. Sekä avun pyytäminen että sen antaminen ovat molemmat oppimistaitoja. On suuri merkitys sillä, millaisella asenteella sosiaalisissa oppimistilanteissa toimitaan: onko neuvon kysyminen kasvojen menetys vai tilaisuus syventää tietämystä; onko vastaus avunpyyntöön besserwissermäisen ylivertaisuuden osoitus vai mahdollisuus testata käytännössä miten hyvin neuvoja itse ymmärtää asian.

Itseään johtavaan ja aktiiviseen asenteeseen voi kannustaa puolikkaan tai yhden koulutuspäivän aikana, mutta ei siinä vielä syvällisiä muutoksia ehdi tapahtua. Nykyisin puhutaan työntekijälähettiläistä, jolla tarkoitetaan yrityksen asioista sekä ulospäin että myös sisäisesti viestiviä asiantuntijoita. Voisiko joku työntekijälähettiläs erikoistua esimerkiksi osaamislähettilääksi? Nimitys tarkoittaisi oppimiseen aktiivisesti suhtautuvaa ja ominaisuuksiltaan muiden opastamiseen sopivaa ihmistä. Osaamislähettiläs edistäisi organisaationsa tietotyöosaamista tietoa jakamalla ja kannustamalla oppimismyönteisyyteen omalla esimerkillään.

ageismi ajanhallinta esiintyminen esitysgrafiikka esitysgrafiikkakoulutus Evernote Excel Excel-funktio Excel-koulutus Instagram iOS itsensä johtaminen kaavio kirjat kuva Microsoft Office Microsoft Office -koulutus monipaikkatyö office 365 OneNote OneNote-koulutus oppiminen peliajattelu Pivot-taulukko PowerPoint PowerPoint-koulutus PowerPoint-vinkki presentaatio Prezi Prezi-koulutus some sosiaalinen media sparkline sparkline-kaavio Sway sähköposti tietotyö Tuolin ja näppäimistön välistä tuottavuus työssäoppiminen uusi työ visuaalinen ajattelu visualisointi webinaari yrittäjyys

2 kommenttia “Sopisitko työpaikkasi osaamislähettilääksi?

  1. Hyvä kirjoitus. Arvostan taitoasi analysoida ja selkokielistää asioita siten, että tällainen TVT-asioista kiinnostunut humanistikin pysyy ajanhermolla. Kiitos sinulle upeasta työstäsi!

  2. Kiitos kannustavasta palautteesta. Minäkin olen muuten taustaltani humanisti, joten joudun selkokielistämään asioita ensin itselleni 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *