Täydellisen kuvan löytämisen tuska

Julkaistu Julkaistu: Blogi
Diaesitysten tekemisen tutuksi tullut maan tapa (vaiko maailman?) on sulloa sivut tekstiä täyteen niin että sivujen marginaalitkin on käytetty viimeistä milliä myöden. Samaan aikaan esitysgrafiikan laadusta valitetaan yhtä paljon kuin verotuksesta. Tästä voisi tehdä johtopäätöksen, että ihmiset mieluummin valittavat kuin tekevät jotakin aktiivisesti asioiden eteen. Aivan kaikissa tapauksissa en kuitenkaan usko tämän pitävän paikkaansa. Tekstin suosiminen johtuu varmasti myös kiireestä ja siitä, että kuvien käyttö on muutenkin pahuksen hankalaa.

Jotta kuvamateriaalin varaan rakennettu diaesitys toimisi, kuvien valinnan tulisi osua nappiin. Hyvän ja aihetta tukevan kuvan löytäminen on mahdottoman hakemisen takana eikä siinä paljon auta vaikka olisi tili jossakin kuvapalvelussa. Minä tiedän! ”Täydellisen” kuvan löytää vain sattumalta. Jos kuvamateriaalin voima on tiedostettu, organisaatiossa on yleensä kuvapankki, jossa on otoksia esimerkiksi tuotteista tai niiden valmistusprosessin eri vaiheista. Mutta auta armias jos pitää kuvata jotakin abstraktimpaa kuin omat tuotteet! Miten esimerkiksi visualisoit verkostoitumista tai tiimin hyvää ilmapiiriä kiinnostavasti ja uudella tavalla. On se varmasti mahdollista, mutta entä käytännössä? Kiireinen nakkaa diaesitykseensä ne sata kertaa nähdyt yhteenliitetyt kädet tai ryhmän ihmisiä pomppimassa. Sen jälkeen joku taatusti ratkuttaa kliseistä!

Kuva voi myös kertoa eri ihmisille eri asioita. Jos kuvan ensisijainen tarkoitus on herättää tunteita, on jo astuttu ensimmäinen askel heikolle jäälle! Tosin on hyväksyttävä, että kaikkia emme voi miellyttää. Mielensäpahoittajilla on taipumus iskeä äkkiarvaamatta tilanteissa, joissa ei mitenkään olisi osannut kuvitella tällaista tapahtuvan. Neutraalin tekstin kirjoittaminen on vaikeaa, mutta yleensä tiettyyn kontekstiin liittyvä asiateksti ymmärretään todennäköisemmin oikein kuin kuva, jonka valintaan ei välttämättä ole ehditty paneutumaan kunnolla.

On hyvä, että meille on osoitettu kuvamateriaalin voima, mutta asioissa ei pidä juuttua ääripäihin. Jos oman esitysaineiston kuvaköyhyys surettaa, on hyvä muistaa, että näyttävyys ei pitkälle kanna, ellei kauniiden kuvien takaa löydy ajatuksia. Jos pitää valita notkuuko kuvapankin sivulla etsimässä kuvaa, joka välittäisi viestin ymmärrettävästi ja tehokkaasti vai käyttääkö aikansa rajauksen tekemiseen ja itse esitykseen valmistautumiseen, suosittelen valitsemaan jälkimmäisen. Olen joskus verrannut työelämän esitysaineistoja ja ammattiin liittyvää bloggausta toisiinsa. Olen edelleen sitä mieltä, että ne voi rinnastaa: Kyse on tiettyyn tilanteeseen valmistellusta rajatusta yhteenvedosta!

Koska nyt olen osoittanut näinkin paljon ymmärrystä tekstin suosimista kohtaan, katson velvollisuudekseni antaa seuraavassa postauksessa diaesitysten tekstejä koskevia vinkkejä. Tulevien vinkkien tarkoitus on auttaa tekemään tekstiä sisältävistä diaesityksistä selkeitä ja helposti luettavia, siis toisenlaisia kuin ne Word-dokumenteista copypeistaamalla rakennetut unitarinat. Jos haluat minimoida esityksesi aikana Twitteriin livahtavat  statuspäivitykset, joissa kirotaan pitkästyttäviä powerpointteja, satsaa luettavuuteen.

Lue ja kommentoi alkuperäisessä blogissa

ageismi ajanhallinta esiintyminen esitysgrafiikka esitysgrafiikkakoulutus Evernote Excel Excel-funktio Excel-koulutus Instagram iOS itsensä johtaminen kaavio kirjat kuva Microsoft Office Microsoft Office -koulutus monipaikkatyö office 365 OneNote OneNote-koulutus oppiminen peliajattelu Pivot-taulukko PowerPoint PowerPoint-koulutus PowerPoint-vinkki presentaatio Prezi Prezi-koulutus some sosiaalinen media sparkline sparkline-kaavio Sway sähköposti tietotyö Tuolin ja näppäimistön välistä tuottavuus työssäoppiminen uusi työ visuaalinen ajattelu visualisointi webinaari yrittäjyys