Siisti teksti on helppolukuinen teksti

Edellisessä postauksessa lupasin diaesityksen teksteihin liittyviä vinkkejä ja saamanne pitää. Mennään ihan inhorealismin puolelle ja otetaan tarkasteluun kuvan luettelo, jollaisia minun ei oikeastaan pitäisi nähdä, mutta näen kuitenkin. Kuvan kaltaisen materiaalin esiintymistiheys ei ole missään tolkullisessa suhteessa usein kuulemaani väittämään “meillä käyttäjät hallitsee noi perusasiat ihan hyvin”. Kuvan luettelon epäsiisteys johtuu nimittäin juuri perustaitojen ohuudesta. Kuva ei ole kenenkään koulutukseeni osallistuneen tekele, mutta se on totuutta tarkkaan mukaileva tyyppiesimerkki. Sen avulla osoitan miten luettavuus paranisi jo pelkällä nappulatekniikan osaamisella.

Tekstin viisi virhettä:

1. Kolmen erilaisen luettelomerkkityypin käyttö on tarpeetonta.
2. Sinisten kappaleiden luettelomerkkien sisennys on pielessä.
3. Sisennettyjen kappaleiden sininen väri on ylipäätään huono valinta.
4. Kolmen alimmaisen kappaleen luettelomerkit ovat tekstiriviin verrattuna liian korkealla. 
5. Diassa on käytetty kahta fonttia, jotka muistuttavat toisiaan aivan liikaa.

Tällainen tilanne saadaan aikaan tyypillisesti silloin, kun esityksen tekijä kopioi materiaalia vanhasta diaesityksestä, eri ohjelmalla tehdystä diaesityksestä, mahdollisesti tekstidokumentista tai verkkosivulta. Tekstin lähde ei kuitenkaan ole olennainen asia vaan se, että tekstiä pitää siistiä manuaalisesti mikäli se liittämisvaiheessa asettuu miten sattuu.

Nämä korjataan:
Vaihdetaan ensimmäisen tason kappaleiden luettelomerkit samanlaisiksi ja saman kokoisiksi. Alimmaisten kolmen kappaleen luettelomerkkiä on yritetty muuttaa ylimmäisten kolmen kanssa samanlaisiksi luettelomerkin prosenttiarvoa kasvattamalla, mutta käytännössä näin ei synny hyvännäköistä jälkeä vaan luettelomerkki nousee häirisevän korkealle tekstin linjasta. Jos luettelomerkki ei ole mielestäsi sopivan kokoinen, etsi suurempi merkki. Älä muuta sen kokoa prosenttina, vaikka Luettelomerkit ja numerointi -valintaikkunassa sellainen mahdollisuus tarjotaankin.

Luettelomerkin tarkoitus yleensäkin on osoittaa uuden kappaleen alku. Sisennettyjen kappaleiden luettelomerkit vetävät liiaksi huomiota itseensä yksinkertaisesti sen vuoksi, että ne ovat rumat ja kuluneet. Vaihtaisin ne yksinkertaisiksi luetelmaviivoiksi.

Luettelomerkin kanssa käytettävä sisennystapa on ns. riippuva sisennys, jolloin rivin vaihtuessa teksti alkaa samasta kohdasta kuin ensimmäisellä rivillä. Ei ole mitenkään tavatonta, että leikepöydän kautta tuodulle tekstille tapahtuu jotakin samanlaista kuin sinisissä kappaleissa näkyy. Sisennyksen korjaamisen olen neuvonut aikaisemmassa blogipostauksessa, joten jos viivaimen sisennysmerkkien käyttäminen on uusi ja ihmeellinen juttu, käy lukemassa Luetteloiden typografiaa 1.

Luettelon 3 ensimmäistä kappaletta on muotoiltu Calibri-fontilla, sisennetyt kappaleet Arialilla ja loppu taas Calibrilla. Tekstin pistekoko on sama koko diassa, mutta koska Arial-fontin ns. x-korkeus on suurempi kuin Calibrin, kappaleiden tekstien pistekoko vaikuttaa erisuuruiselta. Jos lisäät esitykseen materiaalia vanhasta diaesityksestä tai verkkosivulta, tarkista aina lopuksi, että tekstiin ei ole jäänyt tahattomia fontti- tai kokovaihdoksia. Niistä jos mistään syntyy sotkuinen vaikutelma.

Sisennetyn tekstin väri on huono ratkaisu, koska sininen erottuu taustasta mustaa huonommin. En myöskään usko, että sisennetyt kappaleet ovat sisällöltään niin painavia, että niiden värikorostukseen ylensäkään olisi tarvetta. Tarvittaessa korosta mieluummin yksittäisia sanoja tai korkeintaan paria kolmea kerrallaan lihavoimalla.

Kun edellä luetellut kohdat on korjattu, dia näyttää tältä:

Vaihdoin myös otsikon tasauksen vasempaan ja vaihdoin pääsisennystason luettelomerkkien värin (oletetaan, että se on kuvitellun esimerkkiorganisaation brändiväri). Vielä ei ole karsittu tekstiä eikä haettu sen näyttämiselle vaihtoehtoja. Jo epämääräisten vaihteluiden korjaaminen ja typografisten perusvirheiden karsiminen auttaa. Vaikka dia ei ole kiinnostavimmasta päästä, se on kuitenkin luettava. Ellei ole aikaa hakea kuvia ja on pakko turvautua tekstiin, huolehditaan vähintään siitä, että jälki on siistiä.