Tarinoita kokoushuoneissa

Julkaistu Julkaistu: Blogi
Tarinoista ja tarinallisuudesta puhutaan paljon. Kaikilla on tarina ja kaikki on tarinallista. Tähän ei voi väittää vastaan, sillä ihminen on luonnoltaan tarinaniskijä ja virittynyt myös vastaanottamaan tarinoita. Tarinan muotoon puettu viesti on tehokas tiedon välittäjä, koska siinä ovat mukana faktasisällön lisäksi myös tunteita ja mielikuvitusta aktivoivat elementit. Rakenteeltaan tarinallinen sisältö jää helpommin mieleen kuin asioiden nuijiminen päähän toistamalla. Toiston teho ei ole kummoinenkaan, jos motivaatio puuttuu. Tarinallisuuden teho esimerkiksi oppimisen edistäjänä käy ilmi vanhasta blogikirjoituksestani Keskity olennaiseen, älä stailaa höttöä. Olen kirjoittanut lokakuussa 2009 näin:

Oman tulkintani mukaan luennoitsija oli läsnä ja puhui aiheesta, joka oli hänelle tärkeä ja antoi sisällön ohittaa oman itsensä korostamisen.

Nyt sanoisin, että luennoitsija käytti taitavasti tarinallisia elementtejä, hän oli lahjakas tarinankertoja.

Entä mitä voisi tarkoittaa se, että työelämän esitystilanteessa hyödynnetään tarinarakennetta? Tämä on kysymys, jonka käsittääkseni moni haluaisi kysyä, mutta ei kehtaa, koska “kaikkihan sen nyt tietävät mitä tarinallisuus tarkoitaa”. On niin paljon tällaisia sanoja, joita käytetään puheessa huolimattomasti pudotellen ja joiden sisältö oletetaan yleisesti ymmärrettyksi.

Eräs koulutukseeni osallistuja totesi tarinallisuudesta, että “niitä tarinankertojiahan on uutissa vähän väliä”. Hän ilmeisesti ajatteli, että tarinallisuus tarkoittaa valehtelemista. Tarinallisuus ei suinkaan ole sitä, että keksitään itselle tai yritykselle olematon menneisyys. Tapahtuneesta voi toki kertoa monella tavalla ja tarinallisuuden ydin onkin siinä, että miettii muutaman kerran miten asia kannattaisi ilmaista. Minut irtisanottiin kun palasin tyttäreni syntymän jälkeen äitiyslomalta töihin. Voisin kertoa tätä tarinaa katkerana ja valittaa törkeää menettelyä, jota sitäkin episodissa oli aivan tarpeeksi. Aivan eri tavalla asia näyttäytyy kuin kerron, että tuosta irtisanomisesta alkoi uusi käänne työurallani tai että se johti tapahtumiin, joista vähän myöhemmin seurasi ensimmäinen kustannussopimus. Kaksi jälkimmäistä voivat inspiroida muita, ensimmäinen olisi pelkkää nillittämistä ja lannistuneen mielialan ylläpitämistä.

Viimeistään numerotietoihin yhdistettynä tarinallisuuden mainitseminen saa ihmiset hämmästelemään: “Minulla on tämä aineisto tämmöistä, tästä nyt ei ainakaan mitään tarinaa irtoa.” Mutta numeroista hyvinkin! Kuten Stephen Few asian sanoo:

The information that’s stored in our databases and spreadsheets cannot speak for itself. It has important stories to tell and only we can give them a voice.

Taulukoihin ja tietokantoihin varastoitu informaatio ei pysty puhumaan puolestaan. Sillä on kuitenkin tarinansa kerrottavanaan ja vain me voimme tuoda ne esille.

Toistan ehkä itseäni, sillä tämä Hans Roslingin puheenvuoro on ollut blogissani esillä ennenkin. Mutta hyvää tarinaahan kannattaa levittää. Jos olet sitä mieltä, ettei tarinallisuudella ole mitään sijaa työelämän esitystilanteissa, katso tämä video. Jos olet nähnyt sen aikaisemmin, katso uudestaan. Roslingin erityisala on tilastotiede, siis se tylsä numerotieto. Ellei tässä ole loistava tarinankertoja vauhdissa niin sitten minä en tiedä mitä tarinallisuus on.

Lue ja kommentoi alkuperäisessä blogissa

ageismi ajanhallinta esiintyminen esitysgrafiikka esitysgrafiikkakoulutus Evernote Excel Excel-funktio Excel-koulutus Instagram iOS itsensä johtaminen kaavio kirjat kuva Microsoft Office Microsoft Office -koulutus monipaikkatyö office 365 OneNote OneNote-koulutus oppiminen peliajattelu Pivot-taulukko PowerPoint PowerPoint-koulutus PowerPoint-vinkki presentaatio Prezi Prezi-koulutus some sosiaalinen media sparkline sparkline-kaavio Sway sähköposti tietotyö Tuolin ja näppäimistön välistä tuottavuus työssäoppiminen uusi työ visuaalinen ajattelu visualisointi webinaari yrittäjyys